sunnuntai 29. lokakuuta 2017

How lucky am I to have something that makes saying goodbye so hard. -Winnie the Pooh


Jäätynyt kaveri
 Huhhuh tuntuu, että nämä viikon menee vain nopeammin ja nopeammin. Eihän tässä kerkeä edes hengähtämään, kun uusi viikko painaa päälle.

Sekopäät, JuttaJuttaJuttaJutta on oikealla kuvassa

Tällä viikolla meillä oli kunnia saada vieraaksemme Jutta, suoraan Suomesta, oikea aito suomalainen, suomalaisen leivän kera. Tästä olemme erittäin iloisia. Viime viikonloppu alkoikin perinteisesti Boonker -ravintolassa vieraillen (vähän hävettää jo tämä ruokailujen määrä kyseisessä paikassa). Olipa taas hyvää pastaa, mutta valitettavasti henkilökuntakin siellä alkaa jo meitä välttelemään. Viimeiset neljä kertaa meitä on palvellut sama mukava tarjoilija, joka viime kerralla päätti lykätä toisen tarjoilijan tarjoamaan pastamme. Surullista ja noloa, mutta totta. Viikon päästä siis uusiksi, kun on odotettavissa uusia vieraita!

Jokainen meistä on oman elämänsä supersankari. Niin. Repikääs siitä. 

Viime viikon aikana on taas ehtinyt tapahtua paljon. Sunnuntaina lepopäivää viettäessä surkean sään takia saimme leffaelämyksen puolivälissä elokuvan sijasta aivan oikean Geostormin...Elokuvateatterissa leffa siis katkesi kesken kaiken ja puolen tunnin ihmettelyn jälkeen meidät passitettiin koko kauppakeskuksesta ulos. Syynä olikin aivan oikea ukkosmyrsky, minkä seurauksena kauppakeskus menetti sähköt ja tilalle saivat kunnolla vettä viiden kerroksen lattioille.
Trieste

Maanantai meni Triestessä (nyt voi jo perinteiseksi päiväreissuksi kutsua). Yksi meistä onnekkaista sai pienen ulosteläntin heti visiitin aluksi päähänsä, mutta sen ei annettu haitata. Pyörimisen jälkeen lähdettiin syömään ja luotettiin paikallisten suositukseen paikallisesta ravintolasta, josta pitäisi saada oikein herkullista pastaa ja pitsaa. Toisin kävi. Carbonara-pitsasta sai kerätä pekonimöntit rasvakasaksi ja pasta oli taas pelkkää pippuria ja kaikilta osin epäonnistunutta. Eihän se mitään, saatiinpaha hullut jätskiannokset viereisestä kahvilasta sitten jälkkäriksi.

Yök

Nam





Tiistaina päätimme antaa paikalliselle leffateatterille uusi mahdollisuus ja kyllä kannatti! Leffa oli siis 4DX, eli liikkuvat penkit, tuuli-, salama- ja vesiefektit saivat meidät siellä iloisesti kikattelemaan ja leffa meni hetkessä. Oli muuten aika kiva leffa (Geostorm).
Ennen myrskyä Rijekassa


Loppuviikosta tehtiinkin hurjat ja lähdettiin Zagrebiin pariksi yöksi. Majoituimme pienessä yksiössä aivan ydinkeskustassa ja kolmen hengen majoitus kahdeksi yöksi maksoi vaan 73e yhteensä. Aivan ihana pikkukämppä ja mahtavat kämpän omistajat saivat meiltä kyllä arvosanaksi 10+! Kämpässä oli yhden hengen sänky, parisänky ja kylppärin yläpuolella pienistä portaista pääsi kiipeämään vielä kolmanteen sänkyyn. Paikka oli puhdas, pesuaineet oli valmiina ja kaikki oli kivaa.

Joanna nauttimassa juttutuokiosta paikallisen RIBA´n kanssa (riba=kala)


Zagrebista lähdettiin käymään päiväreissulla Plitvicen kansallispuistossa, johon lähti bussi jo 5.45 aamulla (hyi kamala, mikä herätys) ja oli perillä kahdeksan maissa. Lipuista maksettiin 80kn/nenä opiskelijakorttia heilauttamalla. Sieltä alkoikin 8km matkamme ihanassa taianomaisessa ympäristössä kulkien ihania pikkuteitä katsellen syksyistä metsää, vuoria ja vesiputouksia. Aamuinen herätys olikin siis vaivan arvoinen. Kiertelyyn sisältyi pieni venereissu järven poikki ja loppumatkalta bussikyyti takaisin aloituspisteeseen. Kannoimme tyylikkäinä koko reissun ajan mukana hauskoja sateenvarjoja, sillä meitä varoiteltiin kamalasta säästä ja sateesta ja kaikesta (ei siellä kyllä vettä tullut).



Seuraavana aamuna jouduimme eläimellisesti sanomaan rakkaalle ystävälle Jutalle heipat, vieraillen ensin Zagrebin eläinpuistossa ennen bussin lähtöä. Oli kyllä aika eläimellistä menoa sekä puistovisiitti että heipat.
Iloiksenne pissaava leijona
" How lucky am I to have something that makes saying goodbye so hard" -Winnie the Pooh

Zagreb yllätti meidät myös muussa mielessä. Pitsalla. Itse en ole syönyt kuin kaks kertaa pitsaa täällä, mutta tuntuu et aina joku meistä syö pitsaa. Noh ai että näytti aluksi namilta ja sitä kuulemma olikin, kunnes..

Nam

Kunnes Joanna löysi polven nivelruston. Jätte-Nam!
Päivän ehdoton suositus on tässä: 
Nauttikaa <3

This week: Pasta, pizzaaaa Italiaaanoo, pizzaaa Zagrebaaa,  Plitvice national park, Zagreb Zoo, KneePizzaaaaa Yummyyy, WorkWorkWork.., mentally disturbed Llama, peeing LION, crazy people

Gotta love Croatia & Italy.


-Nabu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti